YKSIN TUNNISTUMINEN YHTEINEN DUBAI-SURNIMET MAHA GARGASH Enemmän kuin neljäsosa vuosisadasta on ollut elokuvateatterin näköalalla, TUTKIMAAN IHMISTEN KULTTUURIA MAAILMAN ERIKOISISSA NELJÄT. Niin muutama vuosi sitten taustatutkimus päätti siirtää kerätyt tontit paperille ja hajotti ne novellimuodossa heidän emiridaattiensa elämästä. LUOTTAVISTA PROSESSISTA, VAHVUSTUKSEN JA TARPEEN KEHITTÄMISEKSI sanoakseen totuuden, joka novelistilla oli, haastattelussa "venäläisille emyraateille".
Madame Mach, miksi vaihdoitte niin monen vuoden kuluttua elokuvakameran kynäksi ja paperiksi?
Maha Gargash: Kuten tiedät, monet ohjelmistani olivat omistettu alueemme kulttuurille ja menneisyydelle. Yli puolen vuosisadan ajan olen kertonut monia mielenkiintoisia tarinoita, jotka minun piti kertoa maailmalle. Mutta valitettavasti televisioformaatti ei antanut mahdollisuutta syventää yksityiskohtia. Tarvitaan erilainen muoto.
Toiseksi tajusin, että Emiraattien hyppy tulevaisuuteen oli perinteiden unohdeminen - nykypäivän lapset eivät tiedä maansa historiaa, alkuperää, he jopa unohtavat kielensä. Minulla oli loistava tilaisuus, kuten he sanovat, tappaa kaksi lintua yhdellä kivillä - laittaa mielenkiintoiseen muotoon kiinnostava juoni ja kertoa se kaikille. Tämä muoto valittiin uudeksi ...
Kirjoitat kuitenkin englanniksi ja sanot usein, että osoitit romaanejasi länsimaisille ...
Maha Gargash: Tämä on tilaisuus vetoaa laajemmalle yleisölle ja toisaalta esitellä kulttuuriamme länsimaisille, jotka asuvat lähellä meitä Dubaissa, mutta eivät tiedä melkein mitään meistä. Sanoisin mukauttaneen juoni englanninkieliselle yleisölle, jotta he eivät takertuisi kansallisiin piirteisiin ja tuntevat olonsa mukavammaksi.
Ensimmäisen Gecko-romaanisi päähahmo on nuori tyttö Nura pienestä merenrantakylästä, jolla on hänen sukupolvelleen tyypillinen kohtalo. Nykyään elämä on muuttunut. Ja kuinka arabinaisen naisen kohtalo on muuttunut?
Maha Gargash: Ensinnäkin arabialaisen naisen universaalia kohtaloa ei ole - kukin maa asettaa elämälleen omat piirteensä. Esimerkiksi, jos puhumme Persianlahden maista, täällä olevia naisia ei ole koskaan sorrettu, vaan päinvastoin, he ovat aina johtaneet aktiiviseen elämäntapaan ja olleet tärkeässä asemassa - sekä talossa että perheessä. Ja tänään kaikki ovet ovat avoinna edessämme - hallitsijat rohkaisevat naisia kehittymään ja kasvamaan.
Mitä tarinoita ja sankareita moderni kirjallisuus tarvitsee nykyään sinun näkökulmastasi?
Maha Gargash: Hyviä tarinoita, jotka ilmestyvät mielenkiintoisissa jaksoissa ...
Tarkoitat, ettet hallitse hahmosi?
Maha Gargash: Tämä ei ole mahdollista. Sankarini elävät elämänsä ja noudattavat elämän lakeja. Jos puutun heidän elämäänsä ja alaan sympatiaa toisilleen enemmän, menetän objektiivisuuden tunteeni.
Luotatko oikeudenmukaisuuteen kirjoitettuaan kirjaa?
Maha Gargash: Oikeudenmukaisuus on tietysti suuri motivaatio lukijalle. Mutta romaaneissa on oltava yleismaailmallisia käsitteitä - rakkaus, ystävyys, kateellisuus, selviytymislait. Ominaista koko ihmiskunnalle, jota ei rajoita alueemme erityispiirteet. Annan heille vain paikallisen kosketuksen.
Muuten, romaaneissasi on romanttisia rakkaustarinoita, joista ei ole vielä tapana puhua ääneen ...
Maha Gargash: Rakkaus on erittäin tärkeä elämässä kaikissa sen näkökohdissa. Joko opit hallitsemaan sitä, tai se ajaa sinut hulluksi. Mutta tietysti menetät paljon, jos elät elämää ilman rakkautta.
Toinen romaani "Se, toinen minä" on omistettu "omalla tavallaan onneton" Emiraattiperheelle. Toiminta tapahtuu Dubaissa 90-luvun puolivälissä. Jos kirjoitat romaaneja vientiin, miksi et ole kuvaillut esimerkillistä perhettä?
Maha Gargash: Kukaan ei ole kiinnostunut lukemaan täydellisiä tarinoita - lukija tarvitsee konflikteja, erikoishahmoja ja toisiinsa liittyviä juoni. Tämä on syy ...
Toinen romaani on huomattavasti raskaampi kuin ensimmäinen ...
Maha Gargash: Ja hän sai lukijoilta paljon kiistanalaisempia arvosteluja ... Hahmot ovat monimutkaisempia ja vaikka sosiaalinen kehys on tullut paljon heikompi, hahmot kamppailevat silti olosuhteiden kanssa.
Entä kolmas romaani?
Maha Gargash: Hän on edelleen ideoiden valinnan vaiheessa. En voi istua alas ja aloittaa kirjoittamista, ennen kuin näen tarinan alusta loppuun, en tunne konfliktia. Tarinaan intohimoinen ole tarpeeksi - sinun täytyy nähdä tulevaisuus ja olla varma, että kirjasi luetaan loppuun asti.
Mikä on suosikkivaihesi työskentelyyn kirjan suhteen?
Maha Gargash: Käsikirjoituksen muokkaaminen. Kun romaani on valmis, ja pohdit vain kosmeettisia muutoksia. Ja tietysti kannen valinta - silloin on tunne, että pidät jo omaa kirjaasi käsissäsi.
Kuinka näet emiraattiromaanin onnellisen lopun?
Maha Gargash: Aina on oltava toivoa parasta.
Haastatteli Natalia Remmer
